tiistai 29. huhtikuuta 2014

1-vuotias <3

Eilen täytti meidän pienimies yhden vuoden. <3 Aika on kulunut nopeasti ja muistan viime kevään kuin eilisen, mutta toisaalta tuntuu kun pikkutyyppi olisi ollut meillä aina! Nyt on mielestämme menossa aivan upea vaihe(aina joka iästä ajatellaan samoin) ja on mahtavaa kun tyyppi oppii koko ajan uusia asioita ja ymmärtää päivittäin enemmän ja enemmän ympärillä tapahtuvasta. 
Viikonloppuna juhlimme 1-vuotiasta ystävien ja sukulaisten kesken ja muutamaankin kertaan puhe ajautui siihen, että pikkuveli on enemmän vauva kun mitä esimerkiksi isoveljensä ensimmäisten synttäreidensä korvilla. Ja musta on ihanaa, että meillä on vielä vauva talossa, ei ole mikään kiire kasvaa isommaksi. 
Sanoja ei vielä ole kun äiti(se tärkein ;)) ja mama(=maito). Kovasti kyllä nyt lähipäivinä lisääntynyt passiivinen sanavarasto ja asioita osoitetaan ja nimetään minkä keretään. Omaa höpötystä kyllä on, mutta hieman jää aina epäselväksi mitä herra yrittää kertoa.. ;) Askeleita otetaan ja on otettu jo melkein puoli vuotta tuen kanssa, mutta ilman tukea pyllähdetään heti. Veikkaan, että isoin "kynnys" kävelyyn lähtemisessä on täysin kiinni murun luonteesta. Alkuun ajateltiin, että veljekset ovat kuin kaksi marjaa: tempperamenttisiä, nauravia, iloisia hulivilejä ja sitä ovatkin, mutta pikkuveli on kaivannut paljon enemmän syliä ja läheisyyttä vauvana. Toki isoveljeäkin on pidetty sylissä jne, mutta jaksoi esimerkiksi paljon paremmin touhuilla yksikseenkin. Pikkuveikka voisi viettää päivät läpeensä sylissä tyytyväisenä ja usein sohvallakin puskee syliin makoilemaan ja nukahtamisessa tarvitsee vielä äidin tai isin kosketuksen, joka näyttää olevan todella tärkeää pienelle. Eli siis uskallan veikata, että meidän vauva ei vaan tohdi päästää vanhemman kädestä irti ottaakseen askeleen vaan tarvitsee sen lämpimän ja turvallisen kädenpuristuksen. 
Lempileikkejä on monia, ehkä ykkösenä kuitenkin "ruuanlaitto" eli brion hella ja ikean kattilat ruokatarvikkeineen kovassa käytössä! Duplot ja autot tulee hyvänä kakkosena. Takuuvarman naurun saa aikaiseksi isoveljen toilailut ja niitä voisi seuratakin vaikka kuinka pitkään. Parasta onkin nähdä kun veljekset alkavat pikkuhiljaa kehitellä yhteisiä juttuja. Saattavat työnnellä toinen toisiaan taaperokärryssä tai jahdata konttaamalla. :D 
Sen verran vielä poikien yhtenäisyyksistä, että molemmat ovat tosi herkkiä. Pienemmällä näkyy juuri ehkä vielä eniten läheisyyden tärkeytenä ja pienistä asioista loukkaannutaan, isoveli taas näyttää herkkyytensä kertomalla päivittäin rakastavansa ja itkee helposti jos suututaan. Niin ihania nämä meidän kaksi poikaa omine piirteinensä <3 <3 Nyt meillä taitaa olla talossa sitten taapero ja leikki-ikäinen, vaikkakin äidin ja isin vauvoja ovat kai aina? :') 

Teen juhlista vielä erillisen postauksen kun kerkiän. Kiitos vielä kaikille juhlijoille ja myös onnitteluista täällä somessa! :)

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Donitseja

Tilatun kakun lisäksi 1vee synttäreille tulee ainakin Donitseja. Idea lähti liikkeelle vapusta, kun nyt kerta on syntynyt vappuviikolla, niin täytyyhän syntteillä olla donitseja! Tai munkitkin olisi tietysti ollut jees, mutta nyt päädyttiin näihin. Mies kävi eilen hakemassa Confetista donitsipellin, jolloin ei tarvitse läträtä öljyn kanssa. Muutama muukin asia oli ostoslistalla ja sovittiin, että soitellaan kun hän on on siellä.. Noh, enpä sitten muistanut tätä ja tyytyväisenä keinuttelin poikia ja yks tuskissaan jossain leivontakaupassa haahuilee.. :D ihan hyvät ostokset toi kyllä tullessaan!
Haaveissani donitsit saisivat päälleen vitivalkoisen tai mintunvihreän kuorrutteen, mutta en taida jaksaa alkaa selvittämään miten niitä sitten niinkuin oikeasti tehdään.. Muutenkin paljon paljon hommaa. Ylläolevat donitsit keräsin inspiraatioksi Pinterestistä. Ihania suloisia yksilöitä ja varmasti suussa sulavia. Taidan päätyä käyttämään kuorruttamiseen suklaata, toivottavasti tulee edes vähänkään yhtä kauniita kun nuo ovat! Hitsin vaikea muuten löytää mieleisiä nonparelleja/strösseleitä.. Pinkkiä ynnä muita "tyttövärejä" kyllä hyllyt pullollaan, mutta tosi vähän mitään pojille sopivaa. Ja jos löytyy niin vihreää tai sinistä.. Ja nyt olisi tarvittu mintunvihreää! Mur. Niin usein mietin kuinka hienoa olisi perustaa oma pulju, jossa myisin kaikkea, mitä en itse ole yrityksistä huolimatta muualta löytänyt. Aina pää pullollaan ideoita, mutten läheskään aina löydä tarvittavia asioita. Toki pitäisihän ne tuotteet/tavarat sinne kauppaankin jostain löytää.. Ehkä pidän tän vielä ajatuksen tasolla.. ;) 

Tänään kun hoitolapsi haetaan ja mies tulee kotiin niin suuntaan Elixiaan. Pakko aktivoitua nyt sen suhteen, kun juoksua täytynyt pakon edessä vähentää.. Mun oikea lonkka mennyt tosi pahaksi ja yli 5km lenkistä voi vaan haaveilla, höh! Saas nähdä miten käy suunnitellun naisten kympin! 


Nyt hetki vielä omaa aikaa ja sitten välipalan teon kimppuun. Aurinkoa päiväänne! :)



tiistai 22. huhtikuuta 2014

Kaivopuistossa

Eilen käytiin kauniin ilman ja viimeisen vapaapäivän kunniaksi retkellä Kaivopuistossa. Muutama muukin oli päätynyt samaan suunnitelmaan.. ;) Mä niin tykkään käydä fiilistelemässä siellä, oikeastaan joka vuodenaikana. Mutta kyllä tässä alkavassa kesässä on sitä jotain, ihmiset tulevat ulos koloistaan, ovat hyvällä tuulella ja hymyilevät, ihanaa


Autolla perille asti ajo oli riski jo alkujaan ja hermohan siinä meinasi mennä.. Etenkin tuo viikkoa vajaa 1vee hermostuu jos pitkän aikaa ajellaan hissukseen. Parkki onneksi löytyi ja äkkiä pyyhittiin viimeinen 5 minuuttinen pois mielestä, heh. Vaunut unohtuivat tietenkin kotiin, joten pidempi kävely jota olimme suunnitelleet jätettiin väliin. Siinä rannassa on onneksi iso & hyvä leikkipuisto, jossa saa hyvin vietettyä hetken jos toisenkin. Meillä on nyt esikoisella havaittavissa vähän uhmaa ja pari kertaa vähän "työnsi" kavereita kiipeilytelineessä. Työnsi siis omien sanojensa mukaan, tuuppiminen ehkä parempi ilmaisu. Tyyppi on kyllä muuten yleensä kiltti, eikä pahemmin ole satuttanut muita. Toivottavasti ei ala "työntämään" jatkuvasti.. Yhdellä pojalla oli Salamalippis ja spontaanisti sekin nykäistiin kaverin päästä pois.. Toinen raukka alkoi itkemään ja menin tilanteeseen väliin ja selitin, ettei toisen hattua saa ottaa niin tietenkin meidänkin poitsu yhtyi itkuun. Oli kuulemma vaan niin hieno lippis.. Voi noita pieniä! :)
Ennen kotiinlähtöä käytiin korkkaamassa myös jätskikausi. Vain Helsingin jäätelötehtaan kiskat olivat auki ja jonot sen mukaiset. Suht nopeasti pitkäkin jono kyllä eteni. Oma jätskivalintani oli selvä jo kotona ennen lähtöä - minttusuklaa on vaan niin hyvä! Isoveli sai kuvasta valita oman palleronsa ja päätyi "mustaan jädeen" eli suklaaseen. :D Oli muuten ehkä parasta suklaajädeä! Ihan vähän vaan maistoin..
Pikkuveljen kanssa ollaan ihan uudessa tilanteessa kun haluaisi maistaa kaikkea mitä mekin syödään. Isoveli ei ole koskaan perustanut ruualle, mutta tää toinen poju on ihan eriluokkaa. Krokotiilin kyyneleitä valutetaan takuuvarmasti jos ei saa haluamaansa. Isin jätskiä sai sitten vähän maistella ja kuului vain "namnam" ja "amma amma", joka meinaa "lisää sitä tänne just nyt heti paikalla!
Ihana päivä kyllä ja miten superia, ettei lapsia tarvitse enää topata ulos!! Ah, kevät<3 


Kun saan käytyä kuvat läpi niin voisin jakaa tänne vielä sunnuntain grilliherkkujen kuvia ja maistuvan jälkkärin  ohjeen! 

Nyt pehkuihin, kauniita unia! :)


lauantai 19. huhtikuuta 2014

Minttuista inspiraatiota

Viikon päästä juhlitaan pienellä porukalla pikkuveljen ekoja synttäreitä. <3 Kerroinkin jo, että väreiksi ovat päätyneet valkoinen ja mintunvihreä. Inspiraationa toimivat viime kesänä Clas Ohlsonilta ostetut servetit & jätskikipot. Löysin myös Tigerista samaa väriä olevat pahvilautaset, joissa niin ikään pallokuosi. Pallojen lisäksi olen totaalisen ihastunut pilviin ja niitä nähtiinkin jo kutsukortissa. Jahkailujen jälkeen päädyttiin tilaamaan täytekakku ja siihen päälle kaavailtiin pilviä. Huh yksi tehtävä vähemmän ja voin keskittyä muihin leivottaviin eikä tarvitse painiskella kakkupohjien kohoamisen kanssa eikä etenkään täytteiden ja koristelun. :D 
Nämä Pinterestistä keräämäni kuvat ovat lähellä sitä mitä olen ajatellut. Valkoista, mintunvihreää ja suklaanmuodossa ruskeaa. Katsotaan mihin päädytään. Juhlissa meitä on 10 aikuista ja 7 lasta, pitää yrittää miettiä järkevästi miten paljon tehdä, sillä tyyliini kuuluu liiottelu.. Isolla kädellä. Noh eivätpä ainakaan ole tarjottavat loppuneet kesken, heh.. 

Juhlien seuraavana päivänä  suuntaamme siskoni tytön 4-vuotissynttäreille, jotka ovat yhteissynttärit meidän 1veen kanssa mun puolen suvulle. Sinne sain käskyn tehdä suolaisia tarjottavia, auts! Siskoni taisi tilata kaksi täytekakkua tyttönsä toiveiden mukaan: Angry birds & Hello Kitty, t i e t e n k i n! Meilläkin muuten isoveli toivoo Salamakakkua.. Toinen auts! :D 

Illalla saammekin samaisen lintu- ja kissafanin meille yökylään, se on tolle vajaa 3veelle aina kova juttu! Kivaa varmasti siis luvassa ja makkaratkin aiotaan grillata, jee! 

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Meidän pääsiäissuunnitelmat

Ihanaa pitkä viikonloppu luvassa oman perheen kanssa! Sovittiin, että tänään hoidetaan pois alta rästihommia kuten poikien pienien vaatteiden vienti varastoon(pikkuveli käyttää 80 kokoa ja edelleen 62/68 vaatteita näytti olevan laatikossa..).. paljon muutakin olisi, mutta täytyy katsoa miten keretään. Perussiivouskin saatiin onneksi aamulla tehtyä. Mahtavaa tietää, että edessä on vielä kolme täysin vapaata päivää ja paikkojen ollessa kunnossa voi rentoutua kunnolla. :)

Yleensä ollaan pääsiäinen vietetty mökillä, mutta nyt haluttiin kerrankin jäädä kotiin ja tehdä täällä asioita, joita arkena ei aina kerkeä, ainakaan niin paljon kun haluaisi. Luvassa siis ainakin paljon ulkoilua, ehkä joku retkikin jonnekin päin? Seurasaarea mietittiin ja ainakin Cafe Regatassa olisi kiva käydä fiilistelemässä kevättä. 
Aion syödä myös liikaa suklaamunia. Kinderit vaan on niin parhaita! Olen muutenkin päättänyt, että kaiken maailman herkkulakot ynnä muut kokeilut on nyt kokeiltu osaltani. Olen tyytyväinen omaan kroppaan, liikun melko aktiivisesti ja syön perusterveellisesti, joten miksi pitäisi tuijottaa jokaista suupalaa? En jaksa joka sunnuntai päättää, että ens viikolla en herkuttele kun kuitenkin niin teen. En edes tiedä miksi oon tehnyt näin jo jonkin aikaa.. Ehkä valloillaan oleva fitnessmuoti vaikuttaa tähän? Vaikka en edes halua itse näyttää kovinkaan treenatulta vaan lähinnä hyvinvoivalta ja sopusuhtaiselta. Enkä tarkoita herkuttelulla nyt ylenpalttista ahmimista, vaan suklaapatukkaa, leivosta tai muuta vastaavaa silloin tällöin kun mieli tekee. :)

Muutenkin oon sitä mieltä, että paras tasapaino kaikkeen on löytynyt sillon kun on tyytyväinen omaan kroppaansa. Toki kaksi raskautta jättäneet jälkensä ja kiristettävää olisi ehkä vähäsen, entä sitten? Haluan keskittyä elämässä mulle tärkeisiin asioihin kuten; perheeseen, ystäviin, liikuntaan ja hyvään ruokaan. Niistä se onni omassa elämässäni koostuu! :)

Hops, poikettiinpa aiheesta..

Edellisessä postauksessa kerroinkin jo, että viikonloppuna tarkoitus avata ystävien kanssa grillikausi. Mitäköhän kaikkea grillattavaa loihditaankaan! Jälkkäriksi aion kokeilla jo pitkään kokeilulistalla roikkuneita juttuja.. ;) En malta odottaa! 

Toivottavasti aurinko hellii nämä pitkät vapaat meitä! Muistakaa rentoutua ja nauttia! :) Me lähdetään nyt Angry Birds puistoon! 


keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Pieni pala taivasta

Päätettiin pikkumiehen kanssa aamulla leipoa keksejä illan vieraille. Kokeiltiin ystäväni viikonloppuna tekemiä suklaakeksejä. Älyttömän hyviä!! Toki aika makeita, ettei kovin montaa(vai?) pysty syömään. Siirappi ja fariinisokeri tuovat oman makunsa niihin. Mies olikin ihan varma, että kekseissä olisi daimia!
Kekseihin päädyin tietenkin siksi, että maanantaina kävin ostamssa jotain kauan haaveilemaani White on Whitesta keskustasta.. Nimittäin keksileimasimet!! Aaah jeee vihdoin!! Paketissa on kolme eri leimaa "a small bite of heaven", "best cookie in town" ja "100% home made". Ihanan fiiliksen saa näinkin pienellä asialla aikaan! :)
Ihan niin kuin elokuvissa ei homma kuitenkaan sujunut.. Mukana tulleessa ohjekirjasessa oli mallina todella tiiviistä massasta tehtyjä keksejä, mutta otin riskin oman taikinani kanssa. Yritin painaa leiman jo ennen uunia, mutta eihän siitä seurannut muuta kuin taikinan takertuminen leimasimeen.. Uusi yritys heti uunista otettua ja tällä kertaa paremmalla onnella! Tekstistä ei ehkä ihan saa selvää ja keksin reunat kaikkea muuta kuin suorat, mutta ei haittaa. Ihanat palat taivasta niistä tuli! Illan vieraat kyllä peruivat tulonsa, joten iso pino keksejä tossa katselee mua sillä silmällä.. Ohjeen löytää täältä
I h a n a ilma ulkona!! Mentiin jo viideltä ulos ja siellä ne pojat edelleen laittavat terassia grillikuntoon. Äiti tuli sisälle järjestelemään kirjoittamaan postausta. Pääsiäisenä tarkoitus avata grillikausi hyvässä seurassa herkutellen. (Ai niin M, niin se kaasu vaan oli loppu. Onneksi se tarkastettiin nyt! ;))



maanantai 14. huhtikuuta 2014

Yllätysmunat

Sain Uudenkuun Emilialta loistavan idean viime viikolla kun hän modasi pääsiäismunia serveteillä. Olin jo aiemmin ostanut jemmaan Ikean kaksi keltaista avattavaa munaa ajatellen maalata ne valkoisiksi. Emilian idean nähdessäni oli ihan pakko toteuttaa se! 
Servetistä revin irti päällimmäisen paperiosan ja asetin sen maalatun munan päälle. Pensselillä sudin sitten vesiliimaseosta päälle ja valmista tuli! Mielettömän helppoa, edullista ja ennenkaikkea kaunista! :) Kiitos vaan Uuteenkuuhun huippuideasta!

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Kutsukortti

Pari viikkoa ja pikkuveljen virallinen vauva-aika takanapäin. Tosin ihan vauveli tuo meidän poitsu edelleen on, ainakin äidin mielessä. <3 Synttäreiden värinä on lähinnä valkoinen ja mintunvihreää sopivassa suhteessa. Näistä juhlista haluan suht hempeät, niin isoveikan toukokuun juhlissa voi olla sitten vähän rajumpi ote. ;) 

Pilvet kiehtovat jollain tavalla ja sopivat hyvin juuri hempeään teemaan ja pilvet inspiroivatkin kutsukortin teossa.
Illalla voisin kerätä pintereskansioistani inspiksiä tuleviin juhliin tännekin! Nyt välipalat nassuun ja naamiaisasut päälle!

Ansaittu herkkuhetki

Riks raks ja poks! Sanoi lonkkani eilen..


Täällä Espoossa järjestettiin kehänvarsijuoksu, jossa kerättiin varoja uuteen lastensairaalaan. Matka oli 5-,10-tai 21-kilometriä. Valittiin ystäväni kanssa tuo keskimmäinen. Pari kertaa viikossa ollaan nyt alkuvuosi käyty lenkkeilemässä, yleensä joku 5-7km... Kymppikin pari kertaa juostu, parhaana aikana olikohan 1h 8min. Eilinen tavoite oli kiristää omaa aikaa kolmella minuutilla.. Noh ystäväni aika oli sykemittarin mukaan 1h 20sek ja itse ylitin maaliviivan noin 10 sekuntia myöhemmin. Tosi tyytyväisiä oltiin!! 


Ja se lonkka.. Mulla on tosi huonot lonkat ja nuoresta iästä huolimatta reistailleet jo pitkään.. Ensimmäistä kertaa lonkat alkoivat vaivata seisomatyön johdosta, sain silloin usein kortisonipiikit pahimpiin kipuihin. Lopetettuani työt vaatekaupassa pysyivät kivut kauan poissa, kunnes aloin odottaa esikoista.. Siitä lähtien epäsäännöllisen säännöllisesti taas tapeltu lonkkien kanssa.. Pikkuveljen raskausajastakin ja jopa synnytyksestä jäi pahimpana mieleen juuri lonkkavaivat ja se järjetön kipu, joka niistä aiheutuu. Nyt sitten aloittaessani uudelleen juoksun, ovat vaivat täällä taas. Huoh.. Eilen jossain 8km kohdalla kuului naks ja aluksi lonkka muljahteli joka askeleella ilman kipua.. Loppu puol kilometriä menikin sitten lähinnä itkua pidellessä. En vaan pystynyt antamaan periksi. Tyhmää ehkä, tiedän sen! Nyt jalalle on vaikea edes varata.. 


Juoksun jälkeen ystäväni ehdotti saunomista heillä.. Jes! Ja yhtään pahitteeksi ei ole heidän takapihalla kököttävä jättikokoinen poreallas. Ah!!! Miehet vahtivat viittä lasta sisällä ja äidit nauttivat ihanista poreista, en valita, heh.


Kotona vielä vähän viiniä ja lempijuustoja, unohtui kivutkin vähäksi aikaa. :) 
Ihan sika hyviä!

Tänään tosiaan naamiaispippalot ja nyt aamusta toisille ystäville leikkimään isoveljen parhaan kaverin kanssa ja kertoi toi vajaa 3vee tuossa viikolla kuinka tämän samaisen ystävän pikkusisko "on niin kovin söpö" Likka on 9kk.. Haha, ja kovasti meidän pienempääkin kiinnostaa samainen tyttö.. Tappelua luvassa?!? :D

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Perjantai

Perjantai on ehkäpä lempipäiväni viikosta? Tai ainakin se käy kovaa kamppailua lauantain kanssa! Perjantaina on aina se ihana fiilis, että viikonloppu on vasta edessä päin.. Nyt kolme vuotta kotona olleena, suhtautuminen viikonloppuihin on vähän muuttunut, mutta kyllä sitä kovasti täälläkin aina silti odotellaan ja onhan se ihana, että isikin on nuo pari päivää kotona. Mahtavaa syödä aamupala ja ulkoilla yhdessä.
{Pajunkissat saivat sulat ylleen}


Tää viikko oli muutenkin erilainen nyt moneen vuoteen ja tänään on etenkin tuntunut, että olen viikonloppuni ansainnut. :D Naapurin rouva palasi osa-aikaisena työelämään ja hoidan heidän poikaansa kolme päivää viikossa. Vaikka saan edelleen olla kotona lasten kanssa, niin kyllä oli ihana herätä tänään kaikessa rauhassa ILMAN HERÄTYSKELLOA. Suhteeni herätyskelloon on jotenkin vinksallaan, sillä en voi sietää sitä pirinää, johon TÄYTYY herätä. Yök. Ihan sama vaikka joutuisin heräämään samaan aikaan, mutta paljon mielummin herään kuolaiseen käteen naamallani tai siihen että valot räpsästään auki ja tullaan suukottelemaan ja tökkimään pikkuveli hereille. :) Muuten hoitolapsen kanssa on sujunut varsin mukavasti ja pojatkin ovat ottaneet kaverin hyvin vastaan. Alan koulutushan itseltäni löytyy, joten kivahan tuo on hoitovapaallakin ammentaa ammattitaitoa! 

Pojat menevät päikkäreiden jälkeen mummolaan illaksi.. Alkuun tarkoituksena oli siivota ulkovarasto, mutta voikin olla, että päädytään Selloilemaan :D Pari leffalippuakin vanhenee kohta.. Oikein mitään hyviä pätkiä ei vaan näyttänyt menevän.. Muuten viikonloppuna luvassa hulluilla päivillä käyntiä(vain yksi tärppiostos 3,90 kerron siitä lisää kun saan ne :D), 10km juoksu uuden lastensairaalan hyväksi ja esikoisen ystävän 3wee naamiaispileet. Mahti viikonloppu siis tulossa! Toivottavasti teilläkin! :)

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Perjantaifiilis

Löytyihän se perjantaifiilis lopulta kuitenkin! Iskä tuli vähän aiemmin tänään töistä ja poikien nukuttua pitkät päikkärit tuntui pikkutyyppienkin vointi kohenneen. Päätettiin lähteä koko perheen voimin piipahtamaan Tapiolassa. Sinne on muuten jo jokin aika sitten tullut entisen Sokoksen tilalle kauppakeskus Ainoa. Nopealla silmäyksellä näytti löytyvän perus henkkamaukat ja ihana pikkuliike Putiikki Rannalla sekä Johto-kahvila, josta saa maistuvia salaatteja. Suosittelen joskus käväisemään! Johto löytyy ainakin myös Kampin keskuksesta. Kampin kahvila on avara ja sinne mahtuu hyvin vaunujen kanssa. Muutenkin lapsiystävällinen paikka! :)
Kummasti voikin piristää mieltä pikku pörrääminen ihmisten ilmoilla. Ekaa kertaa viikkoon taisin vetästä farkut jalkaan ja harjata tukan siististi kiinni. Mä niin rakastan kevättä kun voi vaan vetästä tennarit jalkaan. Valkoiset converset onkin ollut nyt kovassa käytössä. Ja taisi posti kiikuttaa tänään luokseni yhden uuden parin converse-perheeseeni..niistä lisää myöhemmin. :) Parissa kaupassa käytiin kääntymässä; Tigerista tarttui jotain pientä (yllättävää) matkaan ja sain vihdoin myös ostettua narsissin tuomaan lisää kevättä kotiin. Siinä ihan Tigerin vastapäätä oli aivan ihastuttava kukkakauppa, jossa valikoimaa oli vaikka millä mitalla. Joskus tuntuu ainakin itsestä, että monissa kukkakaupoissa on todella suppea valikoima enkä useinkaan löydä mieluisia. Tosin makukin on melko rajattu.. Valkoista nyt pääasiassa kun suosin myös kukissa. Myyjä oli myöskin todella mukava & ymmärtäväinen kun tuo meidän esikoinen hieman kompuroi muutaman kukka-asetelman yli ohitse. Nopealla vilauksella ei onneksi tainut aiheutua kovin pahaa vahinkoa, heh! Illemmalla kävin vielä ystävän kanssa pitkällä kävelyllä, olipa mukava päästä höpisemään niitä näitä ja samalla saada vähän liikuntaakin tälle viikolle.
Pitäis varmaan kömpiä pehkuihin, mutta hitsivie kun tulee Liviltä tuo ikisuosikkini Sinkkuelämää, hmm..

KOTONA

Täällä sairastelu jatkuu.. Molemmat poikaset kovan flunssan kourissa. Kuumetta ei ole enää ollut, mutta räkää sitäkin enemmän.. Kohta lääkärin pakeille tarkistamaan korvat! Yleensä oon positiivinen tyyppi, mutta nyt alkaa kieltämättä vähän tympimään tää viikon sisällä kykkiminen.. Pari kertaa ollaan käyty koiran kanssa lenkillä haukkaamassa happea, mutta puistoilut on saanut unohtaa. Eilen näytti jo paremmalle, mutta illalla tuli sitten notkahdus.. Voi kökkö!
Perjantai on normaalisti viikon lempparipäiväni, mutta tänään en saa "perjantaifiilistä" päälle sitten millään! Viikonloppu menee pääsääntöisesti yksikseen poikien kanssa isin suunnatessa Itä-Suomeen. Toivotaan ihmeparantumista niin, että saadaan nauttia u p e a s t a ilmasta!! Ilmasta en tosiasiassa tiedä mitään, mutta toivotaan edellämainittua! :)

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Pääkalloja

Tänään vointi molemmilla lapsilla on jo parempi, mutta nuorempi olisi vain ja ainoastaan sylissä. Tuttu juttuhan se meillä on, mutta hellittänyt tämän vuoden puolella hurjasti. Pitkä sairasteluputki vissiin vaikuttanut nyt tähän.. Jos sylipaikkaa ei ole tarjolla jatkuvasti on huuto taattua. Josko sairastelut olisi kohta tältä erää sairasteltu ja pikkuvelikin reipastusi entiselleen! :)

Puhuin äitini kanssa poikien synttärilahjoista, yritettiin miettiä jotain muuta kuin leluja, sillä niitä meillä piisaa riittämiin. Esikoinen saa tietenkin esittää toiveen, jos joku tietty juttu olisi mielessä. Yleensä se on noin kymmenes Salama McQueen auto ;) Pikkuveljelle kyllä mietittiin lasten tietokonetta, joku muumi tms.. Sen verran on tietotekniikan perään on tuo herra.. Saisi sitten oman koneen, jota hakata! 

Palataan asiaan... Eli mietittiin jotain muita vaihtoehtoja lelujen tilalle ja äitini ehdotti pussilakanoita. Pojilla on melko hyvä pussilakanatilanne nyt, mutta olemme mahdollisesti syksyllä hankkimassa kerrossängyn ja samalla vaihtuisivat peitot isompiin. Meillä on suurin osa laikista lakanoista henkka maukalta ja ollaan oltu tyytyväisiä. Etenkin lastenlakanat ovat ihania ja edullisiakin!! Kävinkin kurkkimassa nyt valikoimaa ja kaikkea kivaahan siellä oli taas tarjolla.. Etenkin pääkallojutskia oli paljon tarjolla! Tuolle isommalle veijarille ainakin kelpuuttaisin. Tosin en ole varma onko liian pelottava kuva, näyttää nyt nimittäin olevan pelot läsnä joka hetkessä. Esimerkiksi Nalle Puhin mehiläiset ovat nyt yhtäkkiä pelottavia ja niitä mennään piiloon omaan huoneeseen.. Vilkas mielikuvitus sanoisin. 
 Kuvat hm.com
Tuo pyyhekin on kyllä kiva! Hmm :)

Juhlahumua sairastuvalla

Täällä pienin meistä edelleen räkätaudissa ja jo viidettä päivää kuumeessa. Viikonloppuna näytti jo suunta paremmalle, mutta eilen illalla kuume nousi taas korkealle. Ja nousipa kuume sitten isoveljellekin odotetusti. Itse vielä taistelen flunssaa vastaan, toivottavasti orastava kurkkukipu katoaa pian! On nuo pienet ihmiset vaan niin reppanoita sairastuessaan. Pikkuvelikin nukahti tänään kesken sohvalle kiipeämisen<3

Sen verran meissä sentään riitti virtaa, että leivottiin loppuun isännän synttärikakku. Oma rakkaani, parhain mies maan päällä ja rakastavin iskä ansaitsee edes kerran vuodessa täytekakun. Täytekakut eivät kuulu omiin lemppareihini leivottavana eikä syötävänä, mutta mieheni taas rakastaa perinteisiä kermakakkuja. (Tästä olikin vähän kädenvääntöä ainoana asiana vajaa kuusi vuotta sitten!) Päätin kokeilla kakkua, jossa kääretorttupohja. Tein yhden normaalikokoisen pohjan ja pienen irtopohjavuuan reunalla painoin kerrokset. Minikakku oli oikein hyvä idea, niin ei tullut miehen syötyä jättikakkua itsekseen, hehe. Väliin laitoin toiseen kerrokseen kermaa ja mansikkasurvosta ja toiseen persikkarahkaa. Molempiin väleihin vielä alle mangososetta. Koristeena viikset, joista meidän isäntä voi vain haaveilla! ;)

Niin se on jo huhtikuu korkattu! Ihana ihana kevätkuukausi. Tässä kuussa vanhenen itsekin ja vapun tienoilla juhlitaan meidän vauvan ensimmäisiä synttäreitä, hurjaa! <3 Huomenna luvassa taas yh-päivä, isännällä nyt vähän aikaa enemmän iltamenoja työn puolesta. Toivottavasti pojat siinä kunnossa, että päästään haukkaamaan edes vähän happea. Ystävälläni olisi me & i vaatekutsut, mutta taitaapi jäädä meiltä väliin nyt, harmi. Harmi ei niinkään vaatteiden takia(liian retroa/värikästä/kirjavaa omaan makuuni) vaan ystävien näkemisen ja herkkujen, haha. :)
(Korttia piti muokata vielä esikoisen mielestä hieman)

Hyvää yötä taas aivan liian myöhään!